Sámegiella

  • Mii dáhpáhuvvá finnmárkkulágain?
    Finnmárkkuláhka dohkkehuvvui stáhtaráđis geassemánu 17. b 2005. Finnmárkkulága ulbmilin lea láhčit dili vai Finnmárkku eatnamat ja luondduriggodagat hálddahuvvojit dássedit ja ekologalaš vugiin. Dát galgá boahtit buorrin fylkka ássiide ja erenoamážit vuođđun sámi kultuvrii, boazodollui, meahci geavaheapmái, ealáhusaide ja servodahkii. Justiisa- ja politijadepartemeanta ja Gielda- ja guovlodepartemeanta juogadit ovddasvástádusa lága čađaheamis ja barget lávgalagaid Sámedikkiin ja fylkkagielddain. Finnmárkkuopmodaga stivra galggašii leat barggus ođđajagimánu 1.b. 2006, ja maiddái váldi praktihkalaččat ráhkkanit dasa ahte sáhttá badjelasas váldit eatnamiid Statsskogas. Ráđđehus bargá dan ala ahte eatnamat sirdojuvvojit 2006' nuppi jahkebeali mielde.

    Lea stuora bargu ráhkkanahttit Finnmárkkukommišuvnna ja Meahcceduopmostuolu Finnmárkku várás, ja ulbmila mielde galggašedje dát orgánat doaibmagoahtit ođđajagimánu 1.b. 2007.

    Albmalágan, luohttehahtti ja áššálaš diehtojuohkin finnmárkkulága birra ávkkuha dasa ahte Finnmárkku álbmot sáhttá eanemus lágis doarjut finnmárkkulága. Ráđđehus lea álggahan jagis 2005 áigeguovdilis diehtojuohkindoaimmaid lága birra ovttasráđiid Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain. Bargu jotkojuvvo jagis 2006.
    Finnmárkkuláhka dohkkehuvvui stáhtaráđis geassemánu 17. b 2005. Finnmárkkulága ulbmilin lea láhčit dili vai Finnmárkku eatnamat ja luondduriggodagat hálddahuvvojit dássedit ja ekologalaš vugiin. Dát galgá boahtit buorrin fylkka ássiide ja erenoamážit vuođđun sámi kultuvrii, boazodollui, meahci geavaheapmái, ealáhusaide ja servodahkii. Justiisa- ja politijadepartemeanta ja Gielda- ja guovlodepartemeanta juogadit ovddasvástádusa lága čađaheamis ja barget lávgalagaid Sámedikkiin ja fylkkagielddain. Finnmárkkuopmodaga stivra galggašii leat barggus ođđajagimánu 1.b. 2006, ja maiddái váldi praktihkalaččat ráhkkanit dasa ahte sáhttá badjelasas váldit eatnamiid Statsskogas. Ráđđehus bargá dan ala ahte eatnamat sirdojuvvojit 2006' nuppi jahkebeali mielde.

    Lea stuora bargu ráhkkanahttit Finnmárkkukommišuvnna ja Meahcceduopmostuolu Finnmárkku várás, ja ulbmila mielde galggašedje dát orgánat doaibmagoahtit ođđajagimánu 1.b. 2007.

    Albmalágan, luohttehahtti ja áššálaš diehtojuohkin finnmárkkulága birra ávkkuha dasa ahte Finnmárkku álbmot sáhttá eanemus lágis doarjut finnmárkkulága. Ráđđehus lea álggahan jagis 2005 áigeguovdilis diehtojuohkindoaimmaid lága birra ovttasráđiid Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain. Bargu jotkojuvvo jagis 2006.
  • Mii dáhpáhuvvá sápmelaššaid ráđđádallanvuoigatvuođain?

    Sápmelaččaid vuoigatvuohta beassat ráđđádallat áššiin mat njuolga váikkuhit sin, lea mearriduvvon ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešbirgejeaddji riikkain (1989) 6. artihkkalis. Ráđđehus ja Sámediggi leat soahpan prosedyraid movt ráđđádallan galgá dahkkojuvvot stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskkas, áššiin mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid. Prosedyrat mearriduvvojedje virggálaččat gonagaslaš resolušuvnnas suoidnemánu 1.b.2005. Gielda- ja guovlodepartemeanta, ovttas eará departemeanttaiguin mat guoskkahuvvojit, ráhkada njuolggadusaid dasa movt ráđđádallamat galget čađahuvvot. Almmolaš hálddašeddjiide ja sámi servodahkii galgá diehtu juhkkojuvvot ráđđádallanprosedyraid birra ja movt daid galgá čuovvolit geavatlaččat.

    Ráđđádallanprosedyrat geatnegahttet ráđđehusa, departemeanttaid, direktoráhtaid ja eará stáhtalaš doaimmaid vuolit dásiin, ráđđádallat Sámedikkiin áramus lágis dalle go árvvoštallet fievrridit lágaid dahje doaimmaid mat sáhttet njuolga váikkuhit sámi beroštusaid. Ráđđádallamiid ulbmil lea olahit ovttaoaivilvuođa boahtti doaimmaid hárrái. Dain dáhpáhusain go láhka dahje doaibma mearkkaša erenoamážit vásedin sámi beroštussii dahje organisašuvdnii, de dárbbašuvvo ráđđádallat njuolga dáinna beroštusain/organisašuvnnain vel lassin go Sámedikkiin, vai deavdá ILO-konvenšuvnna.

    Sápmelaččaid vuoigatvuohta beassat ráđđádallat áššiin mat njuolga váikkuhit sin, lea mearriduvvon ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešbirgejeaddji riikkain (1989) 6. artihkkalis. Ráđđehus ja Sámediggi leat soahpan prosedyraid movt ráđđádallan galgá dahkkojuvvot stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskkas, áššiin mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid. Prosedyrat mearriduvvojedje virggálaččat gonagaslaš resolušuvnnas suoidnemánu 1.b.2005. Gielda- ja guovlodepartemeanta, ovttas eará departemeanttaiguin mat guoskkahuvvojit, ráhkada njuolggadusaid dasa movt ráđđádallamat galget čađahuvvot. Almmolaš hálddašeddjiide ja sámi servodahkii galgá diehtu juhkkojuvvot ráđđádallanprosedyraid birra ja movt daid galgá čuovvolit geavatlaččat.

    Ráđđádallanprosedyrat geatnegahttet ráđđehusa, departemeanttaid, direktoráhtaid ja eará stáhtalaš doaimmaid vuolit dásiin, ráđđádallat Sámedikkiin áramus lágis dalle go árvvoštallet fievrridit lágaid dahje doaimmaid mat sáhttet njuolga váikkuhit sámi beroštusaid. Ráđđádallamiid ulbmil lea olahit ovttaoaivilvuođa boahtti doaimmaid hárrái. Dain dáhpáhusain go láhka dahje doaibma mearkkaša erenoamážit vásedin sámi beroštussii dahje organisašuvdnii, de dárbbašuvvo ráđđádallat njuolga dáinna beroštusain/organisašuvnnain vel lassin go Sámedikkiin, vai deavdá ILO-konvenšuvnna.